Lanka

Sisältövaroitus: ahdistus, suru, kuolema
 

kahden tulen välissä
kahden puun välistä
kahdesta yhdeksi yhdestä kahdeksi
niin moneksi
liian moneksi

kipuilevasta äänitsunamista
huminaksi taustalla
joksikin kaukaiseksi sumuksi
jossakin tietoisuuden tuolla puolen

olevaisuuden rajalla
olematta, olemassa
rajalla
jakaantuneena osiksi joita en enää löydä
vaikka ne kiinni ovatkin minussa
hennolla kultalangalla
elämänlangalla josta Staminakin lauloi
(ja joka katkesi niin äkkiä sinun saumoistasi)

tulit vastaan kassajonossa
jälleen
hieman muuttuneena
toisena olentona toisena yksilönä
seitsemän vuoden jälkeen
ostit taas tupakkaa
mutta eri merkkiä kuin silloin aikanaan
ennen kuin tuuli oli kaataa sinut Steissillä
kun lähdimme kotia niistä hoidoista
joiden piti pelastaa sinut

mutta eivät ne pelastaneet

olen jälleen kahden tulen välissä
kuljen kahden puun välistä
polulla
jonka muut talloivat puhki
löytyykö minulle saattajaa

tulisitko vastaan
vaikka et vielä minua tänne halua

mutta on niin raskasta
olla olemassa
kun voisi olla olematta
ja kaiketi sinäkin halusit tätä
kunnes todellisuus tuli luoksesi
ja sai pelkäämään itseään
(yhtäkkiä et enää kieltäytynytkään hoidoista
vaikka oli jo liian myöhäistä)




« Takaisin runoihin