Riimuja

Piirtelet sormenpäilläsi
iholleni
kaarroksia
kierroksia
kuvioita joita en tunnista
meidän maatessamme jossakin
missä ei löydy
peiton alkua tai loppua
kuinka kliseistä se onkaan

kurottaudun katselemaan sinua silmiin
piirtelet vain pelkkiä aurinkoja
hymähdän
ja hymyilen

kun olet jo poissa
omassa kolossasi
tutkailen itseäni peilistä
joka näyttää ihollani
ne sinun piirtämäsi kuviot
auringoiksi väittämäsi kaiverrukset
jotka muuttuivat riimuiksi
suojeleviksi loitsuiksi

« Takaisin runoihin