Terva

Sisältövaroitus: ahdistus
 

Hapuilen käsilläni sormenpäilläni
unen reunoja hapsuuntuneita
jotka karkailevat
eivät ne haluat jäädä kiinni
en minäkään kyllä haluaisi
mutta ei minulta kysytä
eikä myöskään unelta

varpaitani kipristelee
peiton alle pääsee kylmyyttä
kaipa sieluni vuotaa jälleen
sitä tummaa mahlaa pihkaa
tervaa jolla veneet valellaan

jokin tuntuu olevan pielessä
mutta en saa osoitettua sormellani sitä
ehkä kaikki on pielessä
ei sormi pysty osoittamaan kaikkea

rinnasta kumpuilee tyhjyyttä
kaipa se söi unen, levon
jota en saa itselleni enää
se pyrähti pakoon pääskysen selässä

päässä humisee
nukkumattomuus
levottomuus
katkonaisuus
elämättömyys
miten hengittää
kun keuhkot haraavat vastaan
ja sydän pakahtuu
onnettomuudesta
ja siitä tervasta
jota sieluni vuodattaa
rinnustaani

uppoan
painottomuudessa
jonka mieleni saa aikaan
suojellessaan minua
kaikelta pahalta
mutta myös hyvältä
kaikelta




« Takaisin runoihin